sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kuivuuden kiusaama Kalifornia

Kalifornian kuvernööri julisti perjantaina Kaliforniaan poikkeustilan kuivuuden takia. Tämä uutisoitiin Suomessa asti, ja saimmekin heti lauantaina kyselyitä Suomesta, millainen poikkeustilanne täällä nyt on valloillaan.

No, uutisointi on tässäkin asiassa näköjään hieman poikkeavaa täällä ja siinä, miten asia uutisoidaan Suomessa. Faktahan on, että Los Angelesin seudulla jyllää paha maastopalo, ja että tämä vuosi on kaikkien aikojen kuivin vuosi 1849 alkaeen virallisen tilastoinnin jälkeen. Mutta vaikka tosiaan tälläinen poikkeustila on nyt julistettu, kaikki toimenpiteet veden säästämiseksi on yhä vapaaehtoisia. Asukkaita kehotetaan vähentämään 20 % vedenkulutuksesta, mutta toimet ovat tosiaankin vapaaehtoisia.

Mielestämme nämä kehoitteet ovat aika naurettavia sen suhteen, miten huonolta tilanne meidän mielestämme näyttää. Perjantaina katselimme uutislähetystä, jossa käytiin läpi vesitilannetta tämän meidän asuinalueen osalta. Suuri osa meidän vedestämme tulee Santa Claran vesialtaista joiden yhteiskapasiteetti on  noin 210 miljoonaa kuutiota, eli todellakaan mistään pienestä vesivarastosta ei ole kyse. Tällä hetkellä vesitilanne on kuitenkin se, että vesialtaiden kapasiteetista vain noin 30 % on vettä, ja verrattuna normaalivuoteen vettä on noin puolet vähemmän tässä vaiheessa vuotta. Normaalisti näin talvikuukausina sadevesi kerätään altaisiin, samoin keväällä mahdolliset vuorenhuippujen lumen sulamisvedet ohjataan altaisiin. Tänä talvena ei kuitenkaan ole satanut kun sen alle 5 kertaa (niin että sitä voisi sateeksi kutsua) eikä lämpimän sään vuoksi vuoren huipuilla ole edes lunta. Kun säätiedotus ei lupaa sadetta myöskään lähiviikkoina, voi kyseessä olla pahakin katastrofi.

Näitä maisemia ollaan tuijoteltu alusta asti... Kuiva on sen kun vain kuivunut entisestään...

Me olemme täällä ollessamme paljonkin miettineet vettä. Alkujärkytys tänne tullessa oli se, että jenkit todellakin kantavat pullovettä kaupasta kotiin. Koska hanavesi on vahvasti kloorattua ja kloorin makuista, ei se tietysti ihmekään ole (kerran laskin kylpyveden, ja se oli ihan yhtä sinistä kuin uimahallin vesi, joten en ole sen koommin täällä kylpenyt). Ensimmäisinä viikkoina mekin jouduimme ostamaan pullovettä, kunnes saimme hommattua vesikannun suodattimella. Suodattamalla vedestä tulee kuitenkin ihan juotavaa, joten emme ole onneksi joutuneet sen koomin ostamaan pullovettä. Tuohon veden suodattamiseen on jo ihan tottunut, mutta se on todellakin nostanut suomalaisen veden arvostusta, sitä ei suotta kutsuta maailman parhaaksi. Emme tiedä paljonko naapurustomme käyttää vettä, mutta vesilaskun mukaan veden käyttö on kyllä suhteellisen halpaa. Vesi on myös jenkeille varallisuuden symboli: asuinalueet, joilla nurmikot vihertävät ympäri vuoden, ovat niitä varakkaimpia. Nurmikoiden kastelusta huolehtii puutarhurit sekä automaattiset kastelujärjestelmät, joita näkee kyllä ihan jokaisessa pihassa.

Sade on ollut niin harvinaista täällä, että ihan kuva piti ottaa, kun joskus marraskuussa satoi yhden päivän

Enemmänkin ihmetyttää tämä hidas reagointi kuivuuteen, kun käsillä on selkeästi pienen katastrofin ainekset. Ei vain ihmisille, vaan myös viljelyksille ja ennen kaikkea luonnolle. Veden kuljettaminen jostain toisesta osavaltiosta ei voi olla kannattavaa, saati mahdollista, kun mietitään millaisia määriä vettä tarvittaisiin. Tai sitten meille suomalaisina vesi on vain niin itsestäänselvyys, että emme osaa nyt vain suhteuttaa tätä hätää oikeaan mittakaavaan, koska emme ole koskaan ennen joutuneet kohtaamaan tälläistä vesipulaa. Mutta tällä hetkellä reagointi tuntuu olevan aika alimitoitettua. Ehkä hämmentävin tilanne tässä kuivuustilanteessa oli viime viikolla, kun näin uutispätkän, jossa pappi vetosi jokaista amerikkalaista rukoilemaan sadetta. Kertoo todella paljon tästä yhteiskunnasta, enkä sano, etteikö tuollainen papin vetoomus sopisi hyvin tähän kulttuuriin, mutta näin rationaalisena ihmisena sanon kuitenkin, että eipä tässä taida rukoilut auttaa. Jotakin todellisia tekoja tarvittaisiin kipeästi. Tekoja, jotka mahdollisesti rajoittaisivat jenkkien mukavuutta rankalla kädellä. Mielenkiintoista olisi tietää, miten poliittisia tälläiset päätökset vedenkäytön rajoittamisesta olisi; miten paljon ääniä vaaleissa tälläinen ilonpilaaja menettäisi jne.

Jottei mene aivan paasaamiseksi, niin loppuun on laittettava kuva tämän päivän haikilta. Tälläisiä söpöliinejä tavattiin reitin varrella:

Nähtiin ihana Bambi-perhe, josta tosin vain tämä yksilö ei piileskellyt pusikossa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti